Talvirieha 29.02.

Ihania tapahtumia ♥

Käyntimaastoiluun
Roxana - Varismäen Virvatuli "Vilppu" (http://dragonstable.suntuubi.com/fi/Ratsut/Vilppu)

Käyntimaastoon
Eerika - Maura Honey

Ja sitten mukaan myös hiihtoratsastuskilpailuun

No jos ilmottaudun vielä tohon lumiukkojentekokisaankin.

Käyntimaastoon
siinau - Jova, siinanh2.weebly.com/jova.html
siitostamma, ex-ravuri kaipaa vähän vaihtelua päivärytmeihin

Kiva kuulla vähän teidän hevosista ja päästä tutustumaan ihan uusiin tuttavuuksiin! Ja Kemiina, te saatte vaikka Rontin kanssa kulkea vikoina niin (toivottavasti) Rontti pysyy ohjaksissa..

Hiisivuoressa järjestettiin varsin mukava talvirieha aivan upeassa kevätsäässä! Matka Hiisikseen sujui tottuneen matkustajan kanssa hienosti eikä se juuri välittänyt uudesta ympäristöstä mitään. Olihan se osittain aikamoinen ihme, mutta samalla myös tiedettävissä oleva asia, kun onhan Rontti kilpauransa aikana kierrellyt paljon eri talleilla. Pieni jännitys kumminkin kutkutti vatsanpohjaani, sillä Rontti ei aina se parhaiten käyttäytyvä hevonen ollut. Se on sellainen... rontti sanan varsinaisessa muodossa.

Kun me siinä sitten seistiin vieretysten ruunani kanssa ja ohitse tepasteli töppöjalkainen shetlanninponi, niin siitähän se riemu vasta ratkesi. Ruunikko puoliveriruuna pärski, puhisi ja tanssi vierelläni kauhistellen pienikokoista ponia. Se sitten ilmeisesti haistoi laskiaispullien hurmaavan tuoksun ja päätti ravata häntä tötteröllä kohti taloa. Siihen se ovelle pysähtyi kuin seinään ja mylvi paikallaan kuin mikäkin ori. Itse liu'uin liukkaalla tallipihalla ruunani perässä vatsallaan, seuraten sen taakse sohivia takajalkoja. Rontin höristellessä talon väelle, keräsin itseni maankamaralta aloilleni. Poskia kuumotti ja tiesin, että olin tulipunainen hävetyksestä. Rontti se aina osasi nolostuttaa...
"Ootko kunnossa?! Mitä tapahtui?!", hätääntynyt naisääni kuului takaani.
"Joo, on kunnossa. Rontti säikähti_ponia_, oikeesti. Ja sehän on perso makealle, niin haistoi kai paistumassa olevat laskiaispullat...", kerroin naiselle.
"Huhhuh! Sun pitää tuoda Rontti meille useammin tutustumaan poneihin", nainen iski silmäänsä ja nappasi Rontin riimunvarren omiin käsiinsä.
"Mene vain purkamaan tavarat, vien Rontin talliin. Lähdetään pian maastoon", hän jatkoi hymyillen.
Siinä vaiheessa tunnistin naisen Hiisivuoren omistajaksi. Kiitin häntä ja lähdin hakemaan Rontin varusteita. Mitähän maastostakin tulisi, kun ruuna on tällä tuulella? Tähdet ovat taas väärässä asennossa.

Hevoset oltiin varustettu sympaattisessa tallissa ja me sitten kuljettiin lämmittävän auringon alla. Rontti oli porukan viimeisenä, jonne se laitettiin pyynnöstäni. Ruunalla kun on tapana välillä - noh, aina - hieman innostua, niin en halua, että kenenkään hevosen ryntäissä on ikuisesti Rontin hokin jäljet ikävän potkun seurauksena. Meidän edellä meni Siinau kauniin, pyöreän Jovan kanssa, jonka kanssa me paljon juteltiinkin. Siinaulla oli oma ravitalli, jonka nimi oli Rusko. Hänellä oli menestyneitä, hyvin tienanneita ravihevosia, joka kuulosti hyvin eksoottiselta! Nainen kertoi, että voisin joskus mennä tutustumaan hänen tallinsa arkeen jos kiinnostaisi. Ja arvatkaa vaan, kiinnostaisiko! Jovakin oli aivan hyvin tienannut ravihevonen.
Siinä Siinaun kanssa jutellessa tuntui, että Rontti oli huomattavasti rennompi kuin kahdestaan maastoillessa. Asiaan varmasti vaikutti myös kovasti se, että me vain käveltiin. Yleensä ravin, ja varsinkin laukan jälkeen, se innostuu vähän liikaa ja se on vaikea saada pysähtymään. Käyntimaastot otetaan siis käytäntöön myös kotona ja katsotaan, jos ruuna siitä järkevöityisi!

Käyntimaasto oli varsin positiivinen kokemus pitkästä aikaa! Yksi virstanpylväs saavutettu Rontin kanssa: ei kaasun hirttämistä kiinni.
Takaisin Hiisivuoreen päästessä me riisuttiin hevoset varusteista ja laitettiin ne karsinoihin syömään heiniä sekä juomaan melassivettä palkkioksi hyvin menneestä retkestä. Seuraavaksi ohjelmanumerossa oli lumiukkojen teko, jota seurasi hiihtoratsastus Hiisivuoren omilla hevosilla. Kävin hakemassa lautasellisen hernekeittoa (ehkä hain lisääkin, mutta *shh*, ei saa kertoa kenellekään!) seuratessani tyttöjä, jotka kikattaen rakensivat toinen toistaan hassumpia lumiukkoja! Hiihtoratsastusta seurasinkin mehun ja laskiaispullan kera, njams!

Kiitos Hiisivuorelle erittäin ihanasta talvipäivästä, oli todella kivaa.

Käyntimaastoon
Veera R. - Honey Bee (http://taikaponi.net/veera/ponipallero/honeybee.html)

Marcus, mukava että tykkäät, pitäähän täällä jotain tapahtumaa järjestää sentään Ja kirjoita ehdottomasti päikkymerkintää, jos vain innostut!